Satoajat ovat suuntaa antavia ja riippuvat lajin lisäksi muun muassa kesän lämpöisyydestä ja sateisuudesta, kasvupaikan valoisuudesta ja tuulisuudesta sekä lajikkeesta.

Pisteiden lisääminen kartalle & UKK

Kirjautunut käyttäjä voi lisätä kartalle havaitsemiaan ruokakasveja ja kaupunkiviljelmiä:
1. Kirjaudu sisään sivun oikeassa ylälaidassa olevasta valintaikkunasta.
2. Napsauta "Lisää kasviesiintymä tai viljelmä" sivun vasemmassa reunassa.
3. Valitse paikka kartasta ja vedä pistettä kohti paikkaa, jossa kasvaa ruokakasveja julkisella paikalla.
4. Valitse kasvilaji tai viljelmätyyppi pudotusvalikosta ja kirjoita Nimi-kohtaan kasvin tai viljelmän nimi (esimerkiksi "omenapuita" tai "Mallimäen viljelypalstat").
5. Kuvaus-kohtaan voit kirjoittaa haluamaasi lisätietoa kasvista tai viljelmästä sekä havaintopäivämäärä. Voit halutessasi lisätä kuvan havaintopaikalta (ohjelma säätää automaattisesti kuvakoon sopivaksi).
6. Paina "Tallenna".

Saako kaupunkien puistoissa kerätä marjoja?
Julkisilla paikoilla, kuten luonnonvaraisissa metsissä ja myös kaupunkien puistoissa marjojen, hedelmien ja pähkinöiden kerääminen on lähtökohtaisesti sallittua jokaisenoikeuksien nojalla. Mikäli julkisella paikalla olevien antimien keräämistä halutaan rajoittaa, tulisi olla esillä selkeät opasteet. Sen sijaan yhteisöviljelmien sato on pääsääntöisesti tarkoitettu viljelyyn osallistuville. Viljelypalstojen sato on tarkoitettu palstan vuokranneille ja siirtolapuutarhan sato palstan omistajalle.

Ovatko vilkkaiden liikenneväylien varrelta kerätyt marjat ja hedelmät syömäkelpoisia?
Kyllä ovat, mutta ne kannattaa pestä tai kuoria ennen käyttöä. Ilman ja maaperän saasteiden määrät ovat Helsingissä vähentyneet selvästi 1970-lukuun verrattuna, ja tuhannet helsinkiläiset palstaviljelijät ja siirtolapuutarhurit nauttivat ilmeisen turvallisesta sadostaan. Dodo ry:n kaupunkiviljelijöiden vuonna 2009 teettämän tutkimuksen mukaan Pasilan ratapihalla kasvaneet punajuuret olivat täysin syömäkelpoisia.

Onko kaikki kartalle lisätty data kirjautuneiden käyttäjien lisäämää?
Ei ole. Toistaiseksi suuri osa havainnoista on peräisin Satokartasta (linkki alla), joka sai alkunsa jo vuonna 2009. Satokartan data on lisätty kartalle GeoJSON-muodossa. Satokartassa on havaintoja pääosin Helsingissä ilman viljelyä kasvaneista ruokakasveista vuosilta 2009–2013, joten osa siinä olevasta datasta saattaa olla vanhentunutta mikäli puita on kaadettu tai pensaita hävitetty. Vuodesta 2014 alkaen Satokartan päivitys oli jäänyt vähemmälle, koska sen ylläpitäjä muutti pois pääkaupunkiseudulta.